Historia
Tahmelanniemen huvila eli Tahmelan Huvilana paremmin tunnettu arvorakennus on nähnyt monia vaiheita. Asiantuntijoiden mukaan talo on rakennettu varakkaiden ihmisten huvilaksi 1890-luvulla. Huvilan ensimmäisiä asukkaita ei tiedetä, mutta historian kätköistä on paljastunut keitä siinä asui 1910-luvun alkupuolella.
1912–1915 Konttoristi Elias Enne ja rouva Katarina (Katy) Enne
Monitaitoinen Elias Enne oli mm. merimies, mekaanikko, metsästäjä, kansanperinteen tutkija ja runoilija. Virolaissyntyinen Katy- rouva oli ennen Suomeen muuttoa asunut Azerbaizanissa, jossa hänen edellinen miehensä oli toiminut Nobelin kaivosinsinöörinä, laivanvarustajana ja Ruotsin konsulina. Varakas Katy Lambert jäi leskeksi 1909 ja avioitui Elias Enteen kanssa 1912.
1915–1916 Kangaskauppias Kalle Ylönen
Kauppakadulla ja Hämeenkadulla kangasliikkeitään pitänyt Kalle Ylönen osti huvilan 1915 vanhuuspäiviään varten. Valitettavasti ne jäivät kovin lyhyiksi ja Ylösen perikunta myi huvilan eteenpäin vuonna 1916.
1916–1921 Laivanrakennusinsinööri Georg Axel Westerstråhle perheineen
Huvilan seuraava omistaja oli laivanrakennusinsinööri G. A. Westerstråhle, joka Tampereen seudulla jo tunnettiin suunnittelemistaan Intti-, Tervalahti- ja Pohjola-höyrylaivoista. Westerstråhlen perhe asui huvilassa sisällissodan ajan.
1921–1930 maanviljelijäpariskunta Sulo ja Sanna Pispa perheineen
Vuodesta 1921 huvilassa asui maanviljelijäpariskunta Sulo ja Sanna Pispa perheineen. Huvilan tontti oli alun alkaenkin kuulunut Pispan suvulle, jolta sitä oli vuokrattu. Maanviljelyksen ohella Sulo Pispa toimi pankkiirina ja Sanna Pispa Harjun kansakoulun opettajana. Kun asutuksen kasvaessa maanviljely kävi Tahmelassa hankalaksi, perhe muutti Ylöjärvelle ja pisti Huvilan vuokralle.
1938–1948 (arvio) opettaja, kaupunginvaltuutettu Toivo Lähdesmäki perheineen
Pispan koulussa opettajana työskennellyt Toivo Lähdesmäki oli Sulo ja Sanna Pispan ystävä. Hän asui Huvilassa perheineen 1930- luvulta 1940- luvulle.
1948–1977 Tahmelan lastenkoti, myöhemmin erityislastenkoti
Tampereen kaupunki vuokrasi Huvilan Pispoilta lastenkodiksi vuonna 1948. Kun huvila myytiin kaupungille 1952 sovittiin, että lastenkoti- tai muu sosiaalinen toiminta tulee siinä myöhemminkin jatkumaan (suullinen perimätieto).
1978–1991 Naisten Suojakoti ry
Vuodesta 1978 vuoteen 1991 huvilalla toimi Naisten Suojakoti.
1991–2018 Tampereen A- Kilta ry
Kesällä 1991 A-Kilta avasi ovensa A-Killan monitoimitalona. Näin lukuisten pispalalaisten ja muidenkin pitkäaikainen haave toteutui. Monitoimitalon toiminta jatkui 27 vuotta, syksyyn 2018.
2019- tarina jatkuu Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry
Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys (Piiru) vuokrasi Huvilan osallistavaksi kulttuuritilaksi aluksi kolmen vuoden pilottiprojektina ja 2022 toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. 2021 keväällä kaupunginhallitus hyväksyi Tahmelan Huvilan osaksi omaehtoisten kulttuuritilojen joukkoa. Tämän myötä uusi vuokrasopimus solmittiin kulttuuritoimen kanssa.
Tahmelan Huvilan rakennus on saanut Tampereen kaupungilta virallisen suojelupäätöksen.