Historia

Tahmelanniemen huvila tai Pispan huvilana tunnettu Tahmelan Huvila rakennettiin Pispan kylän Harjupispan tilan maille kesähuvilaksi 1890-luvulla. Arvorakennus on nähnyt monia vaiheita. Suunnittelijasta ei ole varmuutta, mutta suullisena perintönä kulkee tieto Georg Schreckistä, joka oli myös mahdollisesti ensimmäinen huvilan asuttajista.

Toisaalta on oletettu, että huvila rakennettiin Pispan suvun vanhalle emännälle huvilaksi. Kohteesta ei ole löytynyt arkistotietoja 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta, joten tietoja ei ole voitu vahvistaa. Historian kätköistä on kuitenkin paljastunut keitä huvilassa asui 1910-luvun alkupuolella. 

Vuodesta 1952 lähtien huvila on toiminut sosiaalisessa käyttötarkoituksessa. Nykyistä Tahmelan huvilan kulttuuritilaa edelsi mm. Tahmelan lastenkoti, naisten turvakoti ja A -killan toimintakeskus. Tänä päivänä rakennus mahdollistaa monipuolisia kulttuuritapahtumia, taidenäyttelytoimintaa, lastenkirjaston, kahvilan, sekä saunoja. Tahmelan Huvilan rakennus on saanut Tampereen kaupungilta virallisen suojelupäätöksen.

1912–1915 Konttoristi Elias Enne ja rouva Katarina (Katy) Enne
Monitaitoinen Elias Enne oli mm. merimies, mekaanikko, metsästäjä, kansanperinteen tutkija ja runoilija. Virolaissyntyinen Katy- rouva oli ennen Suomeen muuttoa asunut Azerbaizanissa, jossa hänen edellinen miehensä oli toiminut Nobelin kaivosinsinöörinä, laivanvarustajana ja Ruotsin konsulina. Varakas Katy Lambert jäi leskeksi 1909 ja avioitui Elias Enteen kanssa 1912.

1915–1916 Kangaskauppias Kalle Ylönen
Kauppakadulla ja Hämeenkadulla kangasliikkeitään pitänyt Kalle Ylönen osti huvilan 1915 vanhuuspäiviään varten. Valitettavasti ne jäivät kovin lyhyiksi ja Ylösen perikunta myi huvilan eteenpäin vuonna 1916.

1916–1921 Laivanrakennusinsinööri Georg Axel Westerstråhle perheineen
Huvilan seuraava omistaja oli laivanrakennusinsinööri G. A. Westerstråhle, joka Tampereen seudulla jo tunnettiin suunnittelemistaan Intti-, Tervalahti- ja Pohjola-höyrylaivoista. Westerstråhlen perhe asui huvilassa sisällissodan ajan.

1921–1930 maanviljelijäpariskunta Sulo ja Sanna Pispa perheineen
Vuodesta 1921 huvilassa asui maanviljelijäpariskunta Sulo ja Sanna Pispa perheineen. Huvilan tontti oli alun alkaenkin kuulunut Pispan suvulle, jolta sitä oli vuokrattu. Maanviljelyksen ohella Sulo Pispa toimi pankkiirina ja Sanna Pispa Harjun kansakoulun opettajana. Kun asutuksen kasvaessa maanviljely kävi Tahmelassa hankalaksi, perhe muutti Ylöjärvelle ja pisti Huvilan vuokralle.

1938–1948 (arvio) opettaja, kaupunginvaltuutettu Toivo Lähdesmäki perheineen
Pispan koulussa opettajana työskennellyt Toivo Lähdesmäki oli Sulo ja Sanna Pispan ystävä. Lähdesmäen perhe vuokrasi huvilan Pispan suvulta vuosina 1938-1948. Toivo Lähdesmäki toimi opettajana Pispan koulussa sekä kaupunginvaltuutettuna. Perheeseen kuului vaimo Edith, ja lapset Heli, Jukka ja Eila. Siirtoväkijärjestelyissä maata tai tiloja sovittiin luovutettavan siirtoväen asuttamiseen. Pispan huvilan monikerroksinen talo jaettiin myös useamman perheen kesken evakkojen asumustilannetta helpottaakseen. Lähdesmäen perhe siirtyi alakertaan ja yläkerran kaksi huonetta vuokrattiin siirtolaisille. Perheen käyttöön jäi alakerta, keittiö, pieni palvelijanhuone, makuuhuone, sali ja isännänhuone.

1940–1943 Karjalan evakkona Hirvosten ja Sinisalojen perhe
Hirvosten perhe saapui Viipurista Tampereelle Huttulan ja Mikkelin kautta. Eino Hirvonen toimi armeijan palveluksessa kuljettajana ja perheen ensimmäinen Tampereen asumus löytyi työpaikan myötä Varalan huvilasta. Kesällä 1940 pika-asutuslain tultua voimaan Eino lähti kyselemään perheelleen asuntoa Tahmelan rantahuviloista, ja onni potkaisi Pispan huvilan kohdalla. Eino, puolisonsa Kerttu ja heidän lapsensa Sirkka-Liisa (s.1937) asettuivat yläkertaan. Yläkerran kahdesta huoneesta Hirvosten perhe asettui pienempään ja lämpimämpään. Einon työtoveri Lauri Sinisalo ja vaimonsa Laura asettui isompaan, mutta kylmempään, kylmäkuistin viereiseen huoneeseen. Perheiden yhteinen keittiö perustettiin yläkerran aulatilaan. Hirvosten perheen lapsi, Sirkka-Liisa Hirvonen, on muistellut seuraavia: “Keittiö oli tehty tulopihan puoleiseen huoneeseen liittämällä pieni hella kaakeliuuniin. Mukavuuksia oli ainakin tiskipöydän viemäri. Vesi kannettiin rannassa olevasta lähteestä. Isäntäväelle ja meille vuokralaisille oli omat puuceet. Pyykki pestiin rantasaunassa. Muistan olleeni äidin kanssa avannolla huuhtomassa pyykkiä, ja käsiäni alkoi kipelöidä.”

1948–1977 Tahmelan lastenkoti, myöhemmin erityislastenkoti
Tampereen kaupunki vuokrasi Huvilan Pispoilta lastenkodiksi vuonna 1948. Kun huvila myytiin kaupungille 1952 sovittiin, että lastenkoti- tai muu sosiaalinen toiminta tulee siinä myöhemminkin jatkumaan (suullinen perimätieto).

1978–1991 Naisten Suojakoti ry
Vuodesta 1978 vuoteen 1991 huvilalla toimi Naisten Suojakoti.

1991–2018 Tampereen A- Kilta ry
Kesällä 1991 A-Kilta avasi ovensa A-Killan monitoimitalona. Näin lukuisten pispalalaisten ja muidenkin pitkäaikainen haave toteutui. Monitoimitalon toiminta jatkui 27 vuotta, syksyyn 2018.

2019- tarina jatkuu Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys ry
Pirkanmaan rakennuskulttuuriyhdistys (Piiru) vuokrasi Huvilan osallistavaksi kulttuuritilaksi aluksi kolmen vuoden pilottiprojektina ja 2022 toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella. 2021 keväällä kaupunginhallitus hyväksyi Tahmelan Huvilan osaksi omaehtoisten kulttuuritilojen joukkoa. Tämän myötä uusi vuokrasopimus solmittiin kulttuuritoimen kanssa.

Tahmelan Huvilan rakennus on saanut Tampereen kaupungilta virallisen suojelupäätöksen.